Kuala-la-la-Lum...per-pur?

"This just in, hundreds of people have died in a tidal wave in Kuala..la..la...Lum...per...Lum-Prr...FRANCE"

Kent Brockman tietää mitä tekee ja niin tiedän minäkin, ainakin kun Kooällässä ollaan kolmatta kertaa. Karttaa en kaivanut esiin koko aikana, tarkoittaa myös sitä että en lähtenyt seikkailemaan uusille urille, vanhoillakin oli kiertämistä. Kiinasta tuttu ostos-frenzy jatkui ja rahaa on palanut taas ihan kivasti, mutta turhuuksiin se ei ole mennyt! Näette sit kun palaan... ;)

Lentokone Kiinasta laskeutui LCCT:n takapihalle noin klo 4 yöllä paikallista aikaa. Great, pari tuntia aikaa sämpläillä tavaroita ja odotella että bussit cityyn alkavat kulkemaan. Aluksi ramppasin rinkka selässä pitkin poikin, en edes tiedä mitä hittoa minä yritin löytää. Lopulta päädyin ratkaisuun, että kävin automaatilta nostamassa rahaa ja menin säilytyspalvelutiskin takana olevan poliisiemännän juttusille ja jätin syntisäkin eli rinkan sinne tiskin taakse talteen. Viisi päivää kustansi muuten viisikymmentä ringuttia (väärin meni) elikkä kymmenisen Eeroa, ei paha hinta moisesta palvelusta. Odotin että rinkkani olisi ollut vähintään "large" -tason tuote niiden hinnastossa, jolloin hinta olisi ollut kolme kertaa isompi, joten hyvä vaan että pitivät sitä smallina. Ennen rinkan viemistä siis vaihtelin tavaroita kassista toiseen kauheella sykkeellä ja silti onnistuin pelaamaan puolet "tarpeellisista" tavaroista sinne rinkkaan ja sitten hostellilla piti tehdä vähän ostoksia....

Bussin kyytiin pääsikin aika pian rinkan viemisen jälkeen, jumalauta kun on kevyt olo kun on vain pieni reppu ja laukku. Repussa oli kuitenkin vaatteita ja muuta, joten ei se ihan kevytkään ollut, silti kevyempi kuin se 17 kilon punamustaharmaa gorilla. Mitä sitten unohtui repusta vielä? Noh, sandaalit jäi sinne rinkan sivutaskuihin sidottuna, molemmat shortsit jäi pois (pelkät pitkät housut 39 asteen lämmössä, hyvä Jani!) ja shampoota ja jotain muutakin mitä olis voinut ottaa, mutta.... Paikan päällä sitten paukkasin suoraan vanhaan tuttuun Backpacker´s Inniin ja aina löytyy tilaa sille joka ei käytä rexonaa eli sieltä taas löytyi dorm-paikka ja hinta 2,20 yöltä, parasta! Seuraavaksi ostoksille, sandaalit, shortsit ja yllätysvalintana tuommoinen hyvän näköinen ja iso käsimatkatavarareppu, jossa on oma vetokoukkukin mukana, joten nyt ei tarvitse enää käsimatkatavaraakaan kantaa selässä koko aikaa. Siirryn siis minäkin vetolaukku-urpojen puolelle tässä vaiheessa matkaa, annan periksi.

Alkuperäinen suunitelma oli lähettää vielä yksi postipaketti itselle Suomeen, mutta mietin että hittoako sitä kolmea kuukautta itseä tai muita odotuttamaan, koitetaan sikailla ja viedä peräti kolme laukkua käsimatkatavaroina. Air Asialla pitäis onnistua, verukkeena se että yksi on tietokoneelle ja toisen repun voi pistää muovikassiin ja väittää että tuli ostettua lentokentän tax-freestä jotain... En minä ole paha yleisellä tasolla vaikka näin teenkin, mitä olen katsellut yleismeininkiä niin porukalla on joskus joku neljä-viisi kassia käsimatkatavarana, näyttää aika hurjalta. Jos tulee russutusta niin sit pitää vetää uudet viivat suunnitelmapaperiin (ei sentään lasiselta pöydältä sieraimiin). RyanAir ehkä tässä eniten pelottaa, siellä on niin urpoa se toiminta välillä, että voi hyvinkin tulla jotain pahan luokan lässytystä. Pidetään kuitenkin luotto kovana ja katsotaan miten käy.

Paljon on siis tuliaisia ostettu, taas, perkule! Toivottavasti ainakin joku on tyytyväinen johonkin, olen tässä yrittänyt ajatella vähän kaikkia, mutta väkisinkin sitä aina joku ja jokin unohtuu. Noh, tuskinpa kukaan alkaa valittamaan jos ja kun saavat edes jotain. Itsellekin on tullut ostettua aika kivasti kaikenlaista, ehkä tajusin tässä loppumetreillä, että ehkä sittenkään ei ihan heti pääse seuraavalle matkalle, joten täytyy koittaa hankkia muutamia konkreettisiakin muistoja näistä mahtavista hetkistä mitä viimeiset 14 kuukautta on mulle tarjonnut tuolla lämmössä ja oudosti mongertavien ihmisten keskellä.

Itse KL:ssä aika on mennyt mukavasti ilman mitään kummempia seikkailuja. Pari kertaa kävin tuolla KLCC:ssä eli "keskustassa" bättre folkin keskuudessa katselemassa meininkiä ja kaksi kertaa tuli käytyä leffassakin, vaikka täällä se on riistohintaista esimerkiksi Melakaan verrattuna (jumalauta KL 2,20€ vs. M 1,20€). Niinkin spesiaalit valinnat tuli tehtyä kuin Angels and Demons sekä Star Trek - The next... eiku mikä helkutti olikaan. Hyviä pätkiä oli molemmat, oli ihan kivaa pitkästä aikaa istua teatterissa ja hieman vapista kylmissään. Onneksi äänet ei sentään rikkoneet rumpukalvoja tai tärykalvoja. Lisäksi siinä leffateatterikompleksin vieressä oli kirjakauppa Kinokunya, josta kävin pokkaamassa muutaman japaninkirjan vielä messiin. Ostin sitten sellaisen Kanji-raamatun että painaa kaksi kiloa ja vie tuosta isosta repusta neljänneksen tilaa! Pakko oli kuitenkin ostaa, ei sitä löydä Suomesta ja nettikaupastakin tilaaminen voi olla epätodennäköistä ja hinta voi olla myös hieman eri sfrääreissä Euroopasta tai Jenkeistä tilattuna. Mites sitä sanottiinkaan... ihminen on niin heikko hyvän tavaran edessä. =)

Tässä siis Maleesian viimeisiä tunnelmia. Huomenna herätys silleen mukavasti aamupäivällä ennen klo 12 check-outia ja sen jälkeen ehkä tunti pari palloilua cityssä ja sitten lentokentälle, josta lähtee masiina sitten klo 18 aikaan, hieman ennen. Lontoossa olis tarkoitus olla just napsakasti klo 00.00 paikallista aikaa eli fiksusti on ajoitettu. Noh, Stansteadilla nukkuminen on meikäläiselle tuttua touhua... Tästä hyvällä aasinsillalla siihen faktaan, että seuraavana vuorossa on heti perään pieni takaumajakso vuodelta 2007, jolloin meikäläisen seikkailuveri oikeastaan vasta alkoi kunnolla virtaamaan. Toivottavasti saatte siitä jotain irti, minä ainakin sain kirjoitellessani sitä ensin lentokoneessa Kiinasta Malesiaan ja sitten vielä myöhemmin lisää.

Tässä vaiheessa näkemiin, vielä on tulossa takaumajakson lisäksi ihan "oikea" London Times -jakso ja toki myös jonkinmoinen paluuepisodi takaisin Suomeen. Lähemmäs viisikymmentä entryä tulee siis paukutettua tätä tavaraa, siinä on taas tosiaan aikakirjaa kerrakseen, kuten Sepi jo mainitsi. Vielä kun löytäis jostain julkaisijan... :D


- Sir -