Laivamatkan osa 2 - Ajantappajat

Illalla tuli muutama mielenkiintoinen asia vielä eteen kun ensin kuulutettiin klo 10 illalla että siirrymme Japanin aikaan, joten asettakaa kellonne saman tien klo 11. Jee, taas napattiin tunti eteenpäin tätä risteilyä, voihan sen asian noinkin ajatella. Toinen momentti tuli muistaakseni klo 12 aikaan eli keskiyöllä kun ihan varoittamatta lähti huoneesta valot ja sähköpistoke lakkasi toimimasta. Noh, ei siinä hittojakaan, mulla oli läppärin akussa täysi lataus, joten ei se paljon haitannut. Siinä sitten vielä illan ratoksi katselin vihdoinkin tuon Slumdog Millionairen, joka on pitänyt katsoa jo monta kertaa tämän reissun aikana. Tykkäsin kyllä, mutta oli siinä muutamia epäkohtiakin, jotka jäi itseä vaivaamaan. Hienosti pääsi kuitenkin slummitunnelmaan käsiksi, kiinnostaa meikäläistä erittäin paljon. On taas paria astetta hooceempää meininkiä mitä itse on täällä nähnyt, vaikka joissain paikoissa puitteet oli aika saman näköiset.

Noh, siinä sitten valvoin johonkin puoli kahteen ja antauduin unten maille, koska aamupala oli järkätty aikavälillä 7.30 - 9.00 ja se on koko risteilyn ainoa ilmainen setti, joten pakkohan sinne oli vääntäytyä. Herätys ensin klo 7, sitten yritin sinnikkäästi pysyä tolpillani sen puoli tuntia, en onnistunut, mutta heräsin onneksi just ennen kahdeksaa ja menin ravintolaan katsomaan mitä siellä on tarjolla. Hyvään aikaan menin, suurin osa vanhoista jääristä oli jo ottanut omansa heti tarjoilun avauduttua joten jonoa ei ollut. Aamupala oli sekä erikoinen että tuttu: Kaksi tuommoista makeahkoa sämpylää, yksi paistettu kananmuna, kulhollinen lämmintä maitoa (?), kulhollinen kylmää teetä, ananaksen siipale, kurkkuviipale, tomaattiviipale ja kulhollinen riisiä, hieman puuron ja vellin sekoituksen tapaan. Lisäksi sieltä linjaston lopusta sai napsia itse vapaaehtoisesti sellaista ihmeellistä kasvissekoitusjuttua, se oli hieman kuin jotain säilöttyä kurkkua, mutta ei se kyllä kurkkua ollut. Aika tulistakin vielä, ja todella erikoisen makuista. Täytyy tehdä taustatutkimusta ja ottaa selvää mitä sitä oikein tuli syötyä. Hengissä ollaan kuitenkin, ja tämä varmaan edesauttaa hieman paikalliseen bakteerikantaan tottumista.

Aamiaisen jälkeen menin takaisin huoneeseen ja suunnitelma oli vetää lisää unta palloon kun yöunet tosiaan jäi sinne viiden tunnin asteelle. Ennen kuin asetuin vaakatasoon, jutustelin hieman lisää tuon naapurin äijän kanssa, selvisi että se onkin korealainen. Taisin aiemmin arvuutella että onko Kiinasta vai Japanista... =) Lopulta sitten paukkasin vaakatasoon ja vedin peiton korviin ja sammuin saman tien ihan totaalisesti. Välillä heräilin, välillä säpsähtelin, mutta komeasti meni seuraavat kuusi tuntia nukkuessa. Siistiä, taas sai tapettua aikaa mitä tehokkaimmalla tavalla. Nuori mies kun nukkuu niin se on vähän kuin pistäisi rahaa pankkiin! Nyt tässä tätä naputellessani kello on kaksi ja täytyy kehitellä jotain kivaa taas, ehkä sitä viipyy tietokoneen ääressä tunnin tai pari, mutta ei koko matkaa kuitenkaan, joten täytyy mennä kiusaamaan noita vanhoja ihmisiä tuolla mahjongg-pöytien ääressä ja ehkä jututtamaan sitä nättiä respan likkaa joka pelasti mun matkani sen adapterin kanssa. Tuosta tuli muuten vielä mieleen yksi hauska kohtaus aamulla, kun siellä meidän kulmapaikalla olevassa wii-telkkarissa tuli aamujumppaa japanilaisittain. Sinne kerääntyi aikamoinen kasa äijiä kuolaamaan niiden jumppaajien perään, oli jotenkin kornia, mutta mikäs siinä jos tuolla tavalla saadaan vanhempienkin miesten veri virtaamaan ja jumppa kiinnostavaksi! Kukaan ei sentään tehnyt niitä liikkeitä perässä, vaikka tilaa olisi ollut. Tässä vaiheessa adieu!

.
.
.

Muuten ei laivalla ole oikeastaan mitään aktiviteettia ollutkaan, kerran kävin kaupasta hakemassa vähän snäkkiä ja sitten vasta illemmalla kävin syömässä kunnon ruoan, ei oikein ole ollut sillä tavalla nälkä että olis ollut suurempaa tarvetta käydä toista isoa ateriaa syömässä yhden päivän aikana. Nyt kun tuossa dinnerillä kävin niin siellä joku ökykiinalaisseurue oli just lopettanut oman feastinsa, niillä oli siellä pöytä täynnä ruokaa leftovereina ja siinä kävi jo ihan pummi ajatus mielessä että miksi yleensäkään ostin annosta, olisin voinut mennä haaskalle ja syödä ilmaisen aterian. Noh, jotain sain sieltä kuitenkin ja ihan legitisti. Vanha äijä tuli sieltä viereisestä pöydästä tosiaan siihen ja sanoi jotain kiinaksi ja lämmäs täysinäisen kaljapullon pöytään. Katsoin vähän aikaa monttu auki, yritin kysyä japaniksi että ii desu ka? ja sitten uskoin että tässä on jälleen sitä jakamisen meininkiä mitä täällä päin maailmaa harrastetaan oikeastaan joka maassa. Noh, seurue oli lähdössä just pois ja niillä jäi se yksi pullo ylimääräisenä, joten mielummin tietysti antavat mulle kuin heittävät meneen. Porukka siinä vähän hymyili / tirskui mun hämmästykselle ja lopulta tarjoilijatar toi mulle tuommoisen pienen muovimukin josta sain kaadettua itselleni lasillisen kun ei kehtais millään tuollaisesta 0,7 pullosta vetää suoraan huikkaa. Ateriana oli muuten tällä kertaa kylmä possunpihvi, tuttu setti vihanneksia, jotain kananmuna-tomaattihäslinkiä, tällä kertaa lämmintä riisiä ja lämmintä keittoa (vähän mison tapaista mutta ei sinne päinkään kaikkine kananmunineen yms) ja ikään kuin jälkkäriksi jälleen pari palaa vesimeloonia. Ei mikään mega-annos, mutta eiköhän sillä pärjätä. Ostin kokiksenkin itselleni, mutta tuon kaljatarjouksen jälkeen jäi kokis parempaan säästöön. Join sitä kaljaakin tosin vain lasillisen, oli aika lämmintä ja ei muutenkaan kovin hyvän makuista tuo kiinalainen tsingtao.

Muuten ei tässä hittoakaan, vähän on tullut tutustuttua porukkaan, tuolla ilmeisesti länsimainen edustus on tällä kertaa saksasta, puolasta, kanadasta ja ranskasta. Ei siinä mitään, en ole paljoa jutustellut eikä varmaan tuu juteltuakaan, ovat niin liimautuneita toisiinsa, varmaan pelkäävät näitä itämaisempia ihmisiä hieman, vaikka välillä meininki näyttääkin ihan mukavan rennolta. Ei siinä että itsekään mikään täysin lokaali olisin, mutta minä sentään jaan huoneen kymmenen sellaisen kanssa, väkisinkin sitä tulee oltua enemmän tekemisissä. Katsotaan jos tässä vielä kehittelis jotain kivaa ennen kuin ilta hämärtyy ja mennään nukkumaan ja sitten oltaiskin jo perillä.

.
.
.